Chorus ja Leslie

>

Chorus-efektin historia juontaa kauas. Kirkkomusiikissa lauluääntä tukevoittamaan on aina otettu mukaan useita laulajia, jolloin on syntynyt käsite kuoro. Useamman ihmisen aikaansaamaa efektiä pyrittiin lisäämään myös teknisesti kirkkourkuihin, joilla säestettiin koraalimusiikkia (chorale) laulavia kuoroja.
 
Sähköuruilla ja Leslie-kaapilla lähdettiin puolestaan kopioimaan kirkkourkujen soundia, joiden yhdistelmää taas univibe-pedaalilla pyrittiin toisintamaan. Chorus-efektiä luotiin myös studiossa, jossa ensin äänitettiin useampi lauluraita päällekkäin. Myöhemmin tämä opittiin toteuttamaan tekniikan avulla, jolloin tuloksena oli Automatic Double Tracking -efekti, eräänlainen chorus-efektin esiaste.
 
Tekniikan kehittyessä 70-luvun lopussa japanilainen Roland toi markkinoille varsinaisen chorus-efektin osana suosittua Jazz Chorus ‑vahvistintaan. Sittemmin chorus on ollut yksi käytetyimpiä kitaraefektejä. Monia musiikkityylejä olisi vaikea kuvitella lainkaan ilman chorus-efektejä.
 
Kuten muillakin modulaatio-efekteillä, choruksella on ollut valtakautensa ja pimeät vuotensa. 80-luvun lopulla efektiä kuultiin joka puolella. Seurauksena monet kitaristit kyllästyivät etenkin räkkiefektien kylmään chorus-soundiin. Grunge ja etenkin Nirvanan maailmanlaajuinen suosio toi efektin takaisin kaikkien huulille, ja nykyään chorus on olennainen osa kitaran efektikattausta.

LUE LISÄÄ CHORUS-EFEKTISTÄ VERKKOLEHDESTÄMME

Leslie-kaappi oli jo ilmestyessään 40-luvulla melkoinen ilmiö, mutta kului liki pari vuosikymmentä ennen kuin kitaristit löysivät sen soundin. 60-luvun lopulla Lesliestä muodostui nopeasti psykedelianjanoisten kitaristien lemmikkisoundi.

Leslien maaginen soundi oli pitkään kaapin oman mekaniikan varassa. Vasta viime vuosina prosessoritekniikka on kehittynyt siihen pisteeseen, että uskottava Leslie-soundi saadaan aikaan myös digitaalisilla pedaaleilla.

LUE LISÄÄ LESLIE-EFEKTISTÄ VERKKOLEHDESTÄMME

10 tuote(tta)

/ sivu

10 tuote(tta)

/ sivu